Kalliolinnan historiaa
Kalliolinnan huvila on rakennettu 1899 ja on yksi Vesiparantolan tai Olavin kylpylaitoksen matkailijoille tarkoitetuista huviloista. Sulosaareen rakennettiin myös huvilat Väinölä, Pohjola, Runolinna ja Metsäpirtti. Sulosaaren alkuperäinen nimi Vasikkasaari vaihtui sittemmin hieman miellyttävämpään muotoon. Sulosaaresta itään avautuu Hirsipuunsaari, lienevätkö nimet liittyneen jotenkin samaan aihepiiriin.
Päärakennus Pitsikylpylä rakennettiin Kasinonsaarelle vuonna 1896 ja se sijaitsi nykyisen Spa Hotel Casinon paikalla. Kasinonsaaren kylpylärakennuksiin kuuluivat myös yhä paikallaan oleva huvila Suruton ja nyt jo purettu vanha Vuorilinna. Kaikki päärakennuksen ympäristöön rakennetut huvilat olivat tarkoitettu palvelemaan alueen kylpyläturisteja. Pitsikylpylän viereen rakennettiin kasino, jossa järjestettiin konsertteja ja illanistujaisia. Alueella oli myös keilahalli sekä uimahuoneet miehille ja naisille – naisten uimahuone häveliäästi korkealla lauta-aidalla ympäröitynä. Kasinonsaarella sijaitsi myös pieni lampi, josta kalastettiin ruutanoita.
Onnellisten saaria kuvattiin satuvaltakunnaksi; loistokkaaksi ja yltäkylläiseksi. Kylpylälaitoksen vieraina kävi korkea-arvoista ja hienoa väkeä, ruhtinaita ja ruhtinattaria. Valkosilla kaarisilloilla näkyi neitejä päivänvarjoineen jutustelemassa ja saarien hiekkapoluilla herroja kävelemässä verkkaisesti, samalla luonnon tervehdyttävästä vaikutuksesta nauttien.
Kylpylaitoksella hoidettiin erityisesti erilaisista taudeista toipuvia, liikarasittuneita, hermostuneita, unettomuudesta kärsiviä ja kylmettymistauteihin taipuvaisia ihmisiä. Muiden tautien hoidosta ja erilaisista hoitomaksuista löytyy lisätietoa tämän kirjan liitteistä. Miltä kuulostavat esimerkiksi vuoden 1945 mentolikylpy ja savihieronta? Entä tärpättisuihku ja ultraviolettisädekäsittely?
Kylpylää ei kuitenkaan tarkoitettu vain sairastaville, vaan sen luvattiin tuovan rauhaa ja lepoa kaikille sitä tarvitseville. Onnellisten saaria mainostettaessa ei sulosanoja säästelty. Saarilla oli turisteille myös monia harrastusmahdollisuuksia, kuten uintia, kalastusta, voimistelua, kansantanhuja, verkkopalloilua sekä urheilukilpailuja. Mikäli kylpylävieras ei halunnut käydä Kasinonsaarilla, vaan nauttia rauhasta, toimitettiin vieraille virvokkeita ja ruokaa myös Sulosaaren huviloiden verannoille. Onnellisten saaria kuvailtiin myös romanttiseksi kohteeksi, jossa saattaa lempi leimahtaa, ja jonka rannoilla voidaan solmia ikuisia liittoja.
Kylpylaitoksella vieraili paljon venäläisiä kylpyläturisteja aina vuoteen 1917 asti. Ensimmäisen maailmansodan aikoihin venäläiset turistit matkustivat ”sankoin joukoin” Savonlinnaan, sillä matkustaminen Länsi- ja Keski-Euroopan kylpylöihin oli estynyt. 1916 kylpylaitos teki kesän kävijäennätyksen: 670 vierailijaa, joista puolet olivat Venäjältä. Sotien jälkeen alueen kylpylätoiminta jatkui vaihtelevasti 50-luvulle saakka.
Sulosaaren huviloista ainoastaan Kalliolinna on säilynyt. Muiden huviloiden kivijalkoja voi yhä nähdä metsäpolkujen vieressä.
Sulosaaren alamäen sanotaan alkaneen 1960-luvulla, kun saaren huviloista suurin osa autioitui, ränsistyi ja joutui ”irtolaisten ja vandaalien” armoille. Kalliolinna ja Pohjola olivat käytössä esimerkiksi kesäasuntoina 70-luvulle asti, kunnes jäivät tyhjilleen. Väinölä paloi ja Pohjola ja Runolinna purettiin huonokuntoisuuden vuoksi.
Pitsikylpylä tuhoutui sisätiloiltaan ja taka-osasta tulipalossa keväällä 1964. Tämän jälkeen tornihuippuinen rakennus purettiin, mutta toinen torneista säästettiin ja sijoitettiin erään kesämökin pihaan Nälkänniemeen Pihlajaveden rantaan, jossa se toimii pienenä huvimajana.
Kaikki Kylpylaitoksen vanhat huvilat eivät olleet täysin käyttökelvottomia, mutta niiden purkaminen nähtiin kunnostamista kannattavammaksi. Esimerkiksi Kasinosaaren Vuorilinna seisoi tyhjillään, kunnes sekin päätettiin purkaa ilmeisesti 80-luvulla.
Kalliolinna oli lähteiden mukaan kuitenkin Pohjolaa huonommassa kunnossa, joten päätös juuri tämän rakennuksen säilyttämisestä on mielenkiintoinen ja liittyi mahdollisesti Väinölän purkamisesta seuranneeseen kaupunkilaisten palautteeseen. 80-luvulla Kalliolinnasta tuli suojeltu kohde, jota ei saa purkaa. Alue ja kiinteistö todettiin rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittäviksi ja osaksi Kyrönsalmen kulttuurimaisemaa. Päätöksen jälkeen Kalliolinnaa ei kuitenkaan kunnostettu heti, vaan se seisoi vuosia oman onnensa nojassa ennen kaupungin suorittamaa kiinteistön kunnostusta.
Kalliolinnan loppua povattiin 80-luvulla, mutta kiitos aktiivisten kaupunkilaisten ja silloisten päättäjien, kaupunki päätti kunnostaa huvilan. Sittemmin huvilassa on ollut muunmuassa erilaista kahvilatoimintaa. Lettukahvila Kalliolinna on toiminut huvilassa jo vuodesta 2012 asti. Tällä hetkellä Kalliolinna on vuokrattu paikalliselle pienyritykselle, Lettutyypit ay:lle. Lettutyyppien yrittäjinä toimivat Elina Lammassaari ja Vesa Filppula.
Olavin Kylpylaitoksen aikaisia rakennuksia on vielä Kasinosaarella. Suruton on toiminut nukke- ja lelumuseona, myyjäisten pitopaikkana, puotina ja kahvilana. Kesällä 2023 Suruttomassa on taidenäyttely. Myös uudistettu Savonlinnan Vanha Kasino palvelee edelleen konserttien ja illanistujaisten viettopaikkana.